Oletteko koskaan miettineet, että miksi joku käyttäytyy jollain tietyllä tavalla, tai miksi minulla on tällasia piirteitä. Miksi joku käyttäytyy toisella tavalla jossain tietyssä tilanteessa kun toinen. Tähän vaikuttaa suuresti meidän persoonallisuutemme, temperamentimme sekä lapsuudessa muodostunut kiintymyssuhde.

Tämä on yksi itseäni todella kiinnostava aihe. Olen aina ollut kiinnostunut psykologiasta ja ihmismielen toiminnasta. Minua on aina kiinnostanut tieto, miksi joku ihminen käyttäytyy niin kuin hän käyttäytyy, mikä saa hänet käyttäytymään sillä tavalla. Miten erilaiset persoonallisuudet, luonteenpiirteet ja kiintymyssuhteet vaikuttavat ihmisten toimintaan omassa elämässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Varsinkin jos haluaa auttaa muita ihmisiä, on hyvin tärkeää osata tunnistaa ja tiedostaa erilaisten ihmisten käyttäytymismalleja, persoonallisuuspiirteitä ja mitkä asiat ovat voineet vaikuttaa siihen millainen hän tänäpäivänä on. Ihmistä ei voi oikealla tavalla auttaa, jos ei ole valmis tiedostamaan ihmisluonteen kokonaisvaltaista kehityskaarta.

Mikä on kiintymyssuhde?

Kiintymyssuhde on tunneside, joka muodostuu pienen lapsen ja häntä hoitavan henkilön välille. Kiintymyssyhde on pohja turvallisuuden tunteelle. Pieni lapsi tarvitsee selviytyäkseen hoivaa, suojaa ja turvaa, joten hän kiintyy ensimmäisenä häntä hoitavaan henkilöön, joka tarjoaa hänellä sen mitä hän tarvitsee. Tämä malli, jonka me opimme lapsuudessamme säilyy meillä aikuisuuteen saakka. Meille jokaiselle muovautuu kiintymysmalli, joka ei aina kuitenkaan ole myönteinen. Vauvat sopeutuvat monenlaisiin hoivakokemuksiin, mutta vaikeat varhaiset traumat ja pitkäkestoinen stressi tekevät suurta vahingoa lapsen kehittyvälle keskushermostolle.

Kiintymyssuhdetyylejä on neljä erilaista. Nämä ovat:

• turvallinen kiintymyssuhde
• välttelevä kiintymyssuhde
• ristiriitainen kiintymyssuhde
• jäsentymätön kiintymissuhde

Turvallinen kiintymyssuhdetyyli

Turvallinen kiintymyssuhdetyyli pääsee kehittymään kun lapsi saa oikeanaikaisesti , riittävästi ja johdonmukaisesti tarvitsemaansa tyydytystyä perustarpeisiinsa ja hänen kasvuympäristönsä on turvallinen. Perustarpeita ovat ravinto, lepo, lohtu, turva ja suojelu, vuorovaikutus, rakkaus, läheisyys, yhteenkuuluvuus sekä itsenäistyminen askel askeleelta kun hän kasvaa ja kehittyy. Vaikka vauva ei osaa vielä puhua, hän pystyy aistimaan ympäristönsä ja kodin tunneilmapiirin. Vauva ilmaisee kaipuunsa lohtuun itkemällä, samoin kun hänellä on nälkä, hän on väsynyt, hänellä on kipuja tai haluaa päästä syliin. Itku on avunpyyntö häntä hoitavalle aikuiselle. Kun lapsi saa apua tunteidensa säätelemiseen säännöllisesti, hänelle alkaa muovautua turvallinen kiintymyssuhde.

Kun lapsi saa tarvitsemansa avun johdonmukaisesti, hän oppii myös lohduttamaan itseään. Hän oppii käsittelemään omaa pahaa oloaan kun saa aikuiselta ensin mallin kuinka paha olo muutetaan hyväksi. Yhtälailla hän tarvitee huomiota myös omien ilon ja innostuksen tunteisiinsa, nämä ovat myös huomattava ja huomioitava. Saadessaan aikuiselta johdonmukaista ja myötätuntoista hoivaa omiin tarpeisiinsa ja tunteisiinsa, hän oppii, että hän on arvokas ja rakastettu. Hän oppii luottamaan, että toistilta ihmisiltä voi ja kannattaa pyytää apua aina kun sitä tarvitsee.

Turvallinen kiintymyssuhde aikuisuudessa

Turvallisesti kiintynyt lapsi on aikuisena luottavainen toisia ihmisiä kohtaan ja osaa pyytää apua tarvittaessa. Hän pystyy nauttimaan aidosta läheisyyden tunteesta omissa ihmissuhteissaan. Hänen käsityksensä myös omasta itsestään on myönteinen.

Välttelevä kiintymyssuhde

Välttelevä kiintymyssuhde kehittyy jos lapsi jää vaille hoivaajansa eli vanhempansa tai muun huoltajan vuorovaikutusta ja perustarpeidensa tyydytystä. Jos vanhempi ei pysty sietämään ja säätelemään omia negatiivisia tunteita, hän ei välttämättä kykene sietämään näitä tunteita omalla lapsellaan tai hoivattavalla lapsella. Aikuinen voi kieltää lasta itkemästä tai jättää tämän yksin oman pahan olonsa kansa. Tällöin lapsi oppii jo varhain, ettei hänen tarpeillaan ja tunteillaan ole kovinkaan suurta merkitystä. Hän oppii ettei toisilta ihmisilta kannata odottaa apua saati rakkautta. Lapsi oppii pitämään sisällään kaipuunsa läheisyyteen, riippuvuuteen tai haavoittuvaisuuteen. Hän on oppinut että turvallisinta on pärjätä yksin. Välttelevästi kiintynyt lapsi ei ilmaise kielteisiä tunteitaan, jotta hän ei tuota harmia vanhemmilleen. Hän oppii olemaan kiltti, ahkera tai helppo jolla hän pyrkii saamaan rakkautta osakseen.

Välttelevä kiintymyssuhde aikuisuudessa

Välttelevä kiintymyssuhde aikuisena näyttäytyy yksin pärjäämisenä. Hän ei ole oppinut luottamaan toisten apuun, joten hän ei osaa eikä halua pyytää toisten apua, vaikka sitä tarvitsisikin. Hän ei myöskään halua näyttää omia heikkouksiaan tai haavoittuvaisuuttaan. Hän on oppinut selviytymään ja pärjäämään yksin. Hän on tunteiden ilmaisujen kanssa hyvin niukka ja on enemmänkin asiapitoinen, hallittu ja järkevä.

Ristiriitainen kiintymyssuhdetyyli

Ristiriitainen kiintymyssuhde kehittyy, jos lapsi saa vanhemmaltaan tai muulta hoivaajaltaan ristiriitaisia kokemuksia perustaipeidensa tyydyttämiseen. Vanhempi vaihtaa hoivaamisen tyyliä omien tarpeidensa ja tunteidensa mukaan olemalla välinpitämätön, hemmotteleva, ylisuojeleva ja tunkeileva. Lapsi oppii saamaan tarvitsemansa huomion raivoamalla, huutamalla ja tekemällä kiusaa. Hän ei ole oppinut luottamaan siihen, että saisi oikeasti aikuiselta vastinetta tarvitsemilleen perustarpeilleen. Ristiriitaisesti kiintynyt lapsi takertuu toisiin ihmisiin ja aikuisuudessa tämä voi näkyä sairaalloisena mustasukkaisuutena. Lapsi ahdistuu herkästi jos joutuu olemaan hetkenkin erossa omasta vanhemmastaan. Lapselle on muodostunut kokemus, ettei hänen tarpeensa tule kohdatuksi ja tyydytetyksi, ja tämä saa heidät käyttäytymään vaativasti, uhmakkaasti tai kontrolloivasti.

Ristiriitainen kiintymyssuhde aikuisuudessa

Ristiriitainen kiintymyssuhde näkyy aikuisena voimakkaana läheisyyden hakuna. Hän on taipuvainen protestoimaan, vaatimaan ja miellyttämään. Hän kokee herkästi pelkoa hylätyksi ja torjutuksi tulemisesta. Hän pelkää myös kritisoiduksi tulemista. Hän voi myös hakea jatkuvasti hyväksyntää toisilta ja pelkää kieltäytymisen johtavan hylkäämiseen. Hän on lapsuudestaan oppinut tyylin, että vihaisuudella ja vaatimuksilla saa toisen huomion ja läsnäolon. Tämä on ollut varmin tapa lapsuudessa saada apua, lievittää omaa stressiä ja saada huomiota ristiriitaisesti käyttäytyvältä aikuiselta.

Jäsentymätön kiintymyssuhdetyyli

Jäsentymätön, toiselta nimeltään pelokas kiintymyssuhde kehittyy jos lapsi kokee kaltoinkohtelua, vakavaa laiminlyöntiä, väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai muuta vaurioittavaa kaltoinkohtelua. Lapsi on oppinut odottamaan hylkäämistä ja pettymystä. Hänen on hyvin vaikea luottaa kehenkään ja on oppinut ettei ole rakastettu ja hyväksytty. Lapsi on saanut hoivaajaltaan ennalta-arvaamatonta ja ristiriitaista hoivaa. Hoivaaja on ollut välillä uhka ja välillä turva. Lapselle ei ole muodostunut kiintymysmallia omaan hoivaajaansa ja tämän vuoksi hän ei osaa nähdä eroa hoivaajansa ja jonkun ulkopuolisen aikuisen välillä. Hän saattaa lähteä kenen tahansa aikuisen mukaan. Joskus lapsen hoivaaja voi olla lapselle sekä turva että uhka. Tällöin lapsen sosiaalisen kanssakäymisen järjestelmä häiriintyy ja hänelle muodostuu läheisyyden tavoittelun mekanismi ja suojautumisen puolustusmekanismi. Lapsen sisäinen hälytysjärjestelmä on aktiivinen koko ajan, ja lapsi tutkii omaa ympäristöön ja miettii onko hän turvassa vai uhkaako häntä jokin. Lapsi on myös oppinut toivotaan sekä yhtäaikaisesti pelkäämään läheisyyttä.

Jäsentymätön kiintymyssuhde aikuisuudessa

Jäsentymätön kiintymyssuhde näkyy "tule tänne, mene pois" tyylisesti aikuisuudessa. Ihmisen on vaikea säädellä omia tunteitaan ja hän voi menettää yhteyden omiin tunteisiinsa tai joutua täysin tunteidensa valtaan. Hänen eläytymiskykynsä on alentunut, koska hän on joutunut elämään pelossa. Aikuisena hän voi kokea olevansa sekä avuton uhri että hetkeä myöhemmin vihamielinen ja hyökkäävä, sillä kukaan ei ole auttanut häntä kohtaamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan lapsuudessaan. Hänen on vaikea muodostaa kiintymyksellisiä suhteita, sillä lapsuudessa hänen vanhempi, vanhempansa tai muu hoivaaja on ollut sekä uhka että turva. Tämä on aiheuttanut sen, ettei hän hae suhteiltaan turvaa tai kiintymystä. Suhteet muodostuvat seksuaalisuuden ympärille, toisen hallitsemiseen tai alistumiseen ja hoivaamiseen.

Temperamentti ja persoonallisuus

Temperamenttipiirteet ovat sisäisten ja ulkoisten ärsykkeiden herättämiä automatisoituneita reaktioita kun taas persoonallisuus on kokonaisuus joka koostuu ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä.

Temperamentti on automaattinen toimintatapa erilaisiin ärsykkeisiin. Temperamentti selittääkin sen, miksi esimerkiksi äänet häiritsevät toista ihmistä enemmän kuin toista tai miksi jotkut ihmiset ovat alttiimpia huutamaan ja raivoamaan suuttuessaan. Sen vuoksi ihminen ei välttämättä aina toimi tietoisesti loukkaavasti tai ärsyttääkseen toisia. Jokaisella on yksilölliset aivot ja hermosto, joka on muodostunut geeneistä ja siitä miten välittäjäaineet kulkevat aivoissa ja hermostoissa. Välittäjäaineen tarkoitus on vahvistaa, vaimentaa ja estää solujen välisiä sähköisiä signaaleja ja tämä kulku vaikuttaa reaktiotapoihimme ja käyttäytymiseemme. Erilaiset neurologiset häiriöt kuten ADHD, ADD, Autismikirjon häiriöt ja Touretten syndrooma liittyvyät juuri näiden välittäjäaineiden toimintatapaan.

Temperamenttipiirteitä on luokiteltu yhteensä 9. Näitä ovat:

• aktiivisuus - aktiivisuus näkyy tarpeena olla äänessä ja liikkeessä. Aktiivisuus voi näkyä puheliaisuutena, nopeina liikkeinä ja tarpeena hypistellä jotain käsissään tai tarpeena naputtaa jalalla lattiaa. Laimeampi aktiivisuus vaikuttaa ihmisen hiljaisuuteen ja henkilön on helpompi olla paikallaan pitempiäkin aikoja.
  

• rytmisyys - rytmisyys helpottaa vuorokausirytmin pitämistä säännöllisenä. Kun rytmisyys on tasapainossa, ihmisen on helpompi pitää rutiineista kiinni. Jos rytmisyys on puolestaan heikko, ihmisen on vaikea pysyä säännöllisessä vuorokausirytmissä. Hän myöhästelee useasti ja arjen rutiineista kiinni pitäminen on vaikeaa.
  
• lähestyminen - vetäytyminen - ihminen jolla on vahva lähestymistaipumus, lähestyy ihmisiä ja uusia tilanteita helposti ja nopeasti. Vahva vetäytymistaipumus näkyy hiljaisuutena ja tarkkailuna uusissa tilanteissa. Uudet tilanteet jännittävät ja voivat jopa pelottaa.
  
• sopeutuminen - sopeutuminen vaikuttaa siihen kuinka nopeasti pystymme mukauttamaan oman käyttäytymisemme uuteen tilanteeseen sopivaksi ja kuinka paljon koemme jännitystä. Jos sopetuminen on nopeaa, ihminen ei tunne kovinkaan suurta jännitystä. Hidas sopeutuminen puolestaan aiheuttaa pidemmäksi aikaa jännitystä.
  
• ärsykekynnys eli sensitiivisyys - sensitiivisyys määrittelee kuinka herkkiä olemme mielipahan syntymiselle. Korkea intensiivisyys aiheuttaa, että olemme herkempiä itkemään ja kiukustumaan voimakkaasti. Matala intensiivisyyden omaava ei suutu eikä itke kovinkaan helposti.
  
• tunteiden ilmaisun voimakkuus eli intensiteetti - intensiteetti tarkoittaa tunteiden ilmaisuvoimaa eli  kuinka voimakkaasti ilmaiset omat tunteesi. Voimakas intensiteetti tarkoittaa että ilmaiset iloa ja vihaa voimakkaasti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että intensitiivisyytesi vuoksi voit käyttäytyä miten tahansa. Laimeammassa intensiteetissä tunteenilmaisut ovat laimeampia ja hillitympiä.
  
• mieliala - olemme synnynnäisesti iloisia ja nauravaisia tai vastaavasti vakavampia tai äreämpiä.
  
• sinnikkyys - Sinnikkyys tarkoittaa kykyä olla pitkäjänteinen ja periksiantamaton. Jääräpäinen käytös voi myös johtua voimakkaasta sinnikkyydestä. Sinnikkyys voi aiheuttaa vaikeuksia muun muassa tehtävästä toiseen siirryttäessä tai tietokoneelta ruokapöydän ääreen siirtymistä. Jos sinnikkyys on heikko, ihmisen oin vaikea suoriutua pitkäjänteisyyttä vaativista tehtävistä kuten esimerkiksi opintojen suorittamisesta loppuun asti.
  
• häirittävyys - Häirittävyys kuvastaa sitä kuinka herkkiä olemme häiriintymään erilaisiin häiriötekijöihin kuten ääniin, voimakkaisiin näköhavaintoihin, valoon tai hajuihin. Voimakas häiriintyvyys aiheuttaa reagointia pieniinkin häiriötekijöihin. Laimeampi häiriintyvyys voi auttaa nukkumaan melussakin.
  

Persoonallisuus vaikuttaa siihen miten ihminen sopeutuu ympäristöönsä ja millaisia ympäristöjä hän itselleen valitsee. Persoonallisuus auttaa meitä myös ennakoimaan ihmissuhteissa miten toinen toimii missäkin tilanteessa.

Meille jokaiselle muovautuu omanlainen persoonallisuus joka on yhdistelmä geeniperimämme ja elinympäristömme vaikutuksia. Lapsuus on aikaa, jolloin meidän persoonallisuutemme kehittyy. Lapsuus on myös erittäin herkkää aika, sillä monet aikuisten kärsimät ongelmat johtuvat juuri lapsuudesta. Persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttavat perheympäristön ja muiden ihmisten odotukset ja vaatimukset sekä saatu kielteinen ja myönteinen palaute. Myös se millä tavalla lapsi otetaan vastaan sosiaaliseen ympäristöön kuten kaveripiiriin, kouluissa ja vapaa-ajalla vaikuttavat persoonallisuuden rakentumiseen. Persoonallisuus on myös perusta ihmisen minä-kokemukselle, joten sillä on merkitystä miten lapsi kokee hyväksytäänkö hänet omana itsenään porukkaan kuuluvaksi vai ei. Myös kiintymyssuhteen laatu muokkaa meidän jokaisen persoonallisuuttamme.

Persoonallisuutta kuvataan myös Big Five-mallilla joka koostuu viidestä suuresta persoonallisuuspiirteeistä. Näitä ovat:

• Avoimuus - Avoimuus on yksilön halua ja kiinnostusta kokeilla, kokea ja nauttia uusista asioista. He ovat valmiita hyppäämään innolla tuntemattomaan. Avoimet ihmiset ovat herkemmin valmiita hakeutumaan vaarallisina pidettyihin aktiviteetteihin. He kokeilevat herkemmin huumeita ja suhtautuvat vapaamielisemmin seksiin. Avoimet ovat halukkaita uuden oppimiselle, uusille ajatuksille sekä syvällisille keskusteluille. Avoimuutensa johdosta heitä pidetän älykkäinä ja mielikuvituksen omaavina.
  
• Tunnollisuus - Tunnollisia ihmisiä pidetään luotettavina, sillä he toimivat tavalla kuten on sovittu. He ovat kurinalaisia ja työskentelevät järjestelmällisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tunnolliset ovat myös huolellisia, säntillisiä, tehokkaita ja toimivat ajallaan ja ovat vastuuntuntoisia. Stressaavat tilanteet voivat  tunnollisille tuntua paljon raskaammilta kuin muille. Tunnollisuus voi näyttäytyä myös pakkomielisyytenä, perfektionismina ja työriippuvuutena.
  
• Ekstroversio - ekstroversio tarkoittaa kuinka ulospäinsuuntautunut ihminen on. Extrovertti saa energiaa ihmisistä ja tutustuukin mielellään uusiin ihmisiin. Ekstroverttejä pidetään seurallisina, iloisina, itsevarmoina, ystävällisiniä, jännityksenhaluisina sekä aktiivisina. He eivät myöskään siedä kovin helposti yksinoloa ja voivat pitkästyä ja jopa ahdistua. Ekstrovertin vastakohta on introvertti joka saa puolestaan energiaa yksinolosta. Introvertit ovat paljon hiljaisempia ja vetäytyväisempiä. He voivat vaikuttaa ujoilta ja pidättyväisiltä.
  
• Sovinnollisuus - Sovinnilliset haluavat harmoniaa ja välttelevät riitoja. Sovinnolliset ihmiset pystyvät hyvin kontroloimaan omia negatiivisia tunteitaan. He myös helposti laittavat toisten tarpeet omiensa edelle oman hyvinvointinsa kustannuksella.
  
• Neuroottisuus - Neuroottisuus  on taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten syyllisyyttä, ahdistuneisuutta, pelkoa, turhautuneisuutta, alakuloa ja vihaa. Neuroottiset ihmiset tulkitsevat tilanteet herkemmin uhkaaviksi ja stressaavimmiksi kuin muut.
  

Lopuksi

Eletyllä lapsuudellamme on erittäin suuri merkitys, minkälaisia olemme aikuisena ja kuinka toimimme sosiaalisessa ympäristössä. Lapsuudessa opittu kiintymysmalli seuraa meitä aikuisuuteen asti ja vaikuttaa meidän ihmissuhteisiimme. Mallit vaikuttavat miten käyttäydymme omissa ihmissuhteissamme sekä kuinka halukkaita olemme edes hankkimaan niitä. Niin positiiviset kuin ikävätkin elämänkokemukset muokkaavat persoonallisuuttamme. Lapsen elämässä omalla vanhemmalla, vanhemmilla tai muulla huoltajalla on suuri vastuu kiintymysmallin eli lapsen turvallisuudentunteen pohjan rakentumiselle. Myöhäisemmässä vaiheessa ulkoiset tekijät kuten ympäristö ja perheen ulkoiset sosiaaliset suhteet vaikuttavat jokaisen minuuden ja persoonan kehitykseen.

Lapsuuden negatiiviset ja ahdistavat kokemukset voivat aiheuttaa meille erilaisia persoonallisuushäiriötä. Näistä ajattelin kirjoittaa teille seuraavalla kerralla.

Rakkaudella Marika, 

Vajilla Art